Viherkasvit ovat trendikkäitä, kauniita ja sopivat takuulla osaksi jokaisen kodin sisustusta. Kasvit tuovat kotiin vehreää viihtyisyyttä, ne puhdistavat huoneilmaa ja luovuttavat happea. Niiden hoitaminen käy rentoutumisesta.

TOP 5 ilmanpuhdistajakasvit:

  1. Muratti
  2. Viirivehka
  3. Rönsylilja
  4. Saniaiset
  5. Maijat

Viherkasviharrastus, miten aloitan?

Suosittelemme aloittamaan helppohoitoisista kasveista. Helppohoitoinen kasvi tulee toimeen vähäisellä kastelulla, kestää kuivuutta ja kuumuutta. Ne pärjäävät hyvin hajavalossa. Tässä muutama floristimme suosittelema aloittelijan viherkasvi:

Palmuvehka (Zamioculcas zamiifolia)

Vaatii vain niukasti vettä, kestää erinomaisesti kuumuutta ja menestyy valosta varjoon. Muista, että tätä kasvia ei saa kastella liikaa!

Rahapuu (Crassula ovata)

Rahapuu on varsin helppohoitoinen mehikasvi, joka varastoi vettä lehtiinsä. Rahapuu on hyvä sijoittaa valoisaan paikkaan ja sitä on kasteltava harvoin. Mehikasville annetaan kerralla runsaammin vettä, niin että multa kastuu. Multa saa kuivahtaa reippaasti kastelujen välillä. Kasvi kestää hyvin kuivaa huoneilmaa.

Anopinkieli (Sansevieria trifaskiata)

Anopinkieli on valoisan paikan kasvi, jota kastellaan harvoin. Kastellaan kerralla runsaasti, niin että multa kastuu. Multa saa kuivahtaa kastelujen välillä. Kestää hyvin kuivaa huoneilmaa!

Kasvupaikan valinta

Mieti paikkaa mihin olet kasvin laittamassa. Kasvin kasvupaikkavaatimukset ovat erilaiset, on valossa viihtyviä kasveja ja kasveja, jotka viihtyvät varjossa, esimerkiksi vehkakasvit. Kasvit tarvitsevat luonnonvaloa yhteyttämiseen ja kasvamiseen. Voit luoda omia viherkeitaita kotiisi, kunhan muistat yhden tärkeä asian: sijoita oikea kasvi oikeaan paikkaan!

Haluatko pienen kasvin, vai saako se kasvaa isoksi ja korkeaksi? Haluatko rönsyilevän vai köynnöstävän kasvin? Pitääkö ottaa huomioon kasvin myrkyttömyys? Myrkyllisiä kasveja on paljon ja tämä tietenkin vaikuttaa kasvien valintaan,  jos perheessä on kotieläimiä tai pieniä lapsia.

Ammattitaitoset floristimme ja puutarhurimme auttavat sinua näissä asioissa ja neuvovat oikean kasvin valinnassa. Mukaan saat myös hyvät ja oikeat hoito-ohjeet kasvillesi. He katsovat, pitääkö kasvi istuttaa heti uuteen ruukkuun ja multaan vai pärjääkö kasvi vielä entisessä ruukussaan.

Huonekasvit tarvitsevat säännöllistä kastelua, mutta liikakastelukaan ei ole hyväksi. Kasvin hoito-ohjeissa kerrotaan, tuleeko lajia kastella runsaasti vai niukasti.

Kastelun lisäksi huonekasvit pitävät vedellä suihkuttamisesta.

Runsaasti vettä tarvitseva kasvi

  • Kastele heti, kun multa on kuivahtanut.
  • Anna vettä niin runsaasti, että juuripaakku kastuu läpikotaisin ja vettä valuu aluselle.
  • Tyhjennä aluslautanen noin puolen tunnin kuluttua.

Kohtuullisesta kastelusta pitävä kasvi

  • Kastele, kun mullan pinta tuntuu kuivalta.
  • Anna vettä sen verran, että multa kostuu muttei tule märäksi.
  • Lopeta kastelu, kun vettä pisaroi aluselle.

Niukasta kastelusta pitävä kasvi

  • Kastele vasta, kun yli puolet juuripaakusta on kuivunut.
  • Ruukun painosta voi päätellä kastelun tarpeen.
  • Vettä annetaan niin vähän, että se jää multapaakkuun.

Neljä kastelutapaa

Kastelu ruukkukukat

  1. Kasteluvesi kaadetaan mullan pintaan.
  2. Kasvi kastellaan aluslautasen kautta.
  3. Kasteluvesi laitetaan ruukussa olevaan vesisäiliöön.
  4. Ananaskasvit kastellaan lehtisuppilon kautta.

Kastele usein, kun

  • ruukku on hengittävä
  • rehevä kasvi on pienessä ruukussa
  • kasvilla on suuret ja ohuet lehdet
  • ruukku on täynnä juuria
  • kasvi kasvaa voimakkaasti
  • lämpötila on korkea
  • ilma on kuivaa.

Kastele harvemmin, kun

  • ruukussa on kosteutta läpäisemätön pinta
  • pieni kasvi on suuressa ruukussa
  • kasvi on pienijuurinen
  • kasvi on mehikasvi
  • multa on juuri vaihdettu
  • kasvi on siirtymässä lepokauteen
  • lämpötila on alhainen
  • ilma on kosteaa.

Lähde: yhteishyva.fi

Kotien ja työpaikkojen huoneilmaan erittyy epäpuhtauksia muun muassa rakennusmateriaaleista, kalusteiden lakoista ja liimoista sekä tekstiileistä.

Monet huonekasvit syövät tätä huonoa ilmaa: kasvien lehtien pinnalla on ilmarakoja, joiden avulla kasvit sitovat epäpuhtauksia. Kasvin juuristossa mikrobit hajottavat myrkyt kasvien ja pieneliöiden ravinnoksi. Viherkasvien ansiosta ilman happipitoisuus nousee. Osa kasveista erittää myös kemikaaleja, jotka hävittävät sisäilman homeitiöitä ja bakteereja.

Sisäilmaa puhdistavat kasvit

Tehokkaimpia ilman puhdistajia ovat nopeakasvuiset, rehevät ja hyvinvoivat viherkasvit.

Kasvit kannattaa istuttaa tarpeeksi isoon ruukkuun ja ilmavaan multaan, jotta ne pääsevät työskentelemään tehokkaasti sisäilman hyväksi. Myös riittävä valo on kasveille tärkeää.

Huoneilmaa puhdistavat tehokkaasti esimerkiksi

  • anopinkieli
  • gerbera
  • kaarisulkasaniainen
  • kirjo- ja viirivehka
  • krysanteemi
  • kulta- ja vuoripalmu
  • kultaköynnös
  • limoviikuna
  • liuska-aralia
  • muratti
  • rönsylilja
  • traakkipuu.

Ilmankosteutta lisäävät huonekasvit

Kasvit lisäävät ilmankosteutta haihduttamalla huoneilmaan kasteluveden vesihöyryjä. Huoneilman kosteus on tärkeää etenkin kuivaan talviaikaan. Riittävän kostea huoneilma helpottaa kuivasta ihosta kärsiviä ja taltuttaa sähköisiä hiuksia ja tekstiilejä.

Ryhmäksi istutetut kasvit kosteuttavat ilmaa tehokkaimmin.

Tehokkaimpia ilmankosteuttajia ovat ohutlehtiset kasvit, jotka viihtyvät kostealla alustalla.

Ilmankosteutta lisäävät esimerkiksi

  • fiikus
  • gerbera
  • sulkasaniainen
  • kulta- ja pensaspalmu
  • kultaköynnös
  • kääpiöbanaani
  • muratti
  • traakkipuut.

Allergisoivat kasvit

  • Osa kasveista saattaa aiheuttaa yliherkkyyttä ja allergisia oireita. Esimerkiksi kukkivien kasvien siitepöly ja saniaiskasvien itiöpöly voivat saada silmät kutisemaan ja nenän vuotamaan.
  • Helposti allergisoivia kasveja ovat muun muassa lyyra- ja limoviikuna, traakkipuu, oleanteri, rahapuu, kiinanruusu, jukkapalmu, saniaiset sekä useat fiikukset. Kukkivista huonekasveista allergiaa aiheuttavat helposti krysanteemit ja gerbera. Allergiset ihmiset herkistyvät usein myös voimakkaille tuoksuille.
  • Myös kostea ilma ja kasvien lehdille kerääntyvä pöly voivat allergisoida. Huonekasvien ruukut kannattaa salaojittaa, jotta vesi ei jää seisomaan ruukkuihin. Kasveja pitäisi myös sumutella suihkupullolla ja pyyhkiä lehdille leijailleet pölyt.

Lähde: yhteishyva.fi

Suihkuttele pölyt pois

Talven torkkujen jälkeen kasvit herätellään lämpimässä suihkussa. Samalla, kun lehdet puhdistuvat pölystä, mahdolliset lehtien alapinnoilla ja lehtihangoissa piilottelevat tuholaiset saavat kyytiä.

  • Lämmin suihku tekee hyvää myös karvapintaisille kasveille ja kaktuksille. Kasvien herkkiä kukkia sen sijaan ei saa kastella.

Anna kasvien rauhassa kuivatella pintaansa ennen kuin palautat ne aurinkoiseen paikkaan, jotta lehdet eivät vaurioidu pisaroiden kuivuessa äkillisesti paahteessa.

Vaihda mullat

Vaihda ruukku suurempaan, jos se on täynnä juuria tai kasvi on kasvanut niin suureksi, ettei se pysy kunnolla pystyssä. Vuosien kuluessa multa menettää ilmavan rakenteensa ja hupenee. Ravistele vanha multa juurista ja poista mahdolliset kuolleet juuret veitsellä tai saksilla. Uuden ruukun tulee olla himpun verran suurempi kuin vanha, sillä uutta multaa pitää mahtua juuripaakun alle, sivuille ja hiukan päällekin.

  • Hyvinvoivalle kasville riittää vain ripaus uutta multaa ruukun pinnalle. Vanhaa multaa voi poistaa parin sentin paksuudelta ennen uuden lisäämistä.

Jos ruukun pohjassa ei ole reikää, laita pohjalle kerros kevytsoraa tai sepeliä. Levitä soran päälle suodatinkangas, joka erottaa soran mullasta. Laita kankaan päälle kerros multaa.

Pidä kasvia paikoillaan ruukussa ja tiivistä multa kevyesti painelemalla juuripaakun ja ruukun reunan väliin. Multaa lisätään tiivistäen, kunnes ruukku on kasteluvaraa vaille täynnä. Kastele lopuksi, jotta uusien juurien kasvu käynnistyy.

Siisti – leikkaa ja jaa useammaksi kasviksi

Kasvia voi siistiä leikkaamalla huonokuntoiset ja kellastuneet versot pois. Pitkäksi venähtäneen jukkapalmun tai lohikäärmepuun voi lyhentää katkaisemalla latvuksen.

Latvominen eli kasvupisteiden poistaminen tuuheuttaa nopeakasvuisia ja helposti ränsistyviä kasveja.

Runsaasti sivuversoja kasvattavan kasvin voi jakaa ruukutuksen yhteydessä useammaksi yksilöksi ja istuttaa omiin ruukkuihin. Näin voi tehdä esimerkiksi anopinkielelle. Jakaminen tehdään varovasti käsin tai veitsellä.

Kasveja voi lisätä myös pistokkaista, joita saa kasvin oksista, latvasta tai lehdistä. Pistokkaan voi laittaa juurtumaan vesiastiaan tai istuttaa suoraan kosteaan multaan.

Lannoita

Aloita kasvin lannoittaminen varovasti keväällä kasvukauden alkaessa ja lisää pikkuhiljaa. Yleislannoitteet sopivat suurin piirtein kaikille kasveille. Jotkut lannoitteet on tehty erityisesti viherkasveille, toiset kukkiville kasveille.

Kukkamullat ovat peruslannoitettuja, joten kasvia ei tarvitse lannoittaa mullan vaihdon yhteydessä. Mullanvaihdon jälkeen kasvit tarvitsevat lisäravinteita vasta noin 4–6 viikon kuluttua, jolloin aloitetaan jälleen säännöllinen lannoittaminen.

Lähde: yhteishyva.fi